Lakkoinfo

TYÖTAISTELUOHJEET
Työtaisteluohjeet

PAUn työtaisteluohjeet on tarkoitettu tukemaan työtaistelutilanteen ohjausta ja
tulkintoja. Ohjeet on tarkoitettu lakkotoimikuntien avuksi. Myöhemmin tekstissä
työtaistelu – termin rinnalla käytetään myös termiä lakko.

Työtaistelusta päättäminen, laillisuus ja työsuhdeturva

Suomen perustuslain mukaan kansalaisille taataan yhdistymis- ja kokoontumisvapaus.
Työehtosopimuksessa sovitun sopimuskauden jälkeen oltaessa sopimuksettomassa
tilassa ovat työtaistelutoimet laillisia.
Lakosta ilmoitetaan lainmukaisten säännösten vaatimalla tavalla.
Työtaisteluun ryhtymisestä päättää sääntöjen mukaisesti liittovaltuusto tai
liittohallitus. Mikäli liiton osasto suunnittelee paikallisen työtaistelun aloittamista, on
osaston pyydettävä liittohallitukselta lupa toimenpiteelleen.
Työtaistelutoimenpide on laillinen silloin, kun se ei kohdistu liittoa sitovaan
voimassaolevaan työehtosopimukseen. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan
irtisanomisperuste ei täyty silloin, kun työntekijä osallistuu työehtosopimuslain
mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.
Kun ammattiliitto tai sen osastot tekevät päätöksen työtaistelutoimenpiteestä,
laillisesta tai laittomasta, kantavat ne myös siitä vastuun. Kun työntekijä toimii
järjestön päätöksen mukaisesti, työnantaja ei saa irtisanoa tämän työsopimusta.

Työtaistelun vaikutukset työsuhteessa
Palkkasaatavat ja luontaisedut
Työntekijän osallistuminen lailliseen työtaisteluun ei oikeuta työnantajaa purkamaan
tai irtisanomaan työsuhdetta.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta siltä lakon ajalta, jolloin työntekijä on
kokonaan pois työtehtävistään.
Maksettavaksi erääntyneet työntekijän ansaitsemat palkat, päivärahat,
matkakorvaukset ja muut työsuhdesaatavat työnantajan on maksettava myös
työtaistelun aikana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
Lakkopäiviltä ei työntekijällä ole oikeutta työnantajan kustantamiin luontaisetuihin ja
työnantajan omistamiin työvälineisiin, kuten lounasseteleihin, työsuhdepuhelimiin,
työsuhdeautoon ym., jollei toisin sovita. Työsuhdeasuntoa työntekijällä on oikeus
käyttää myös lakon aikana, mutta työnantajalla on periaatteessa oikeus vaatia
asuntoedusta korvausta lakon ajalta.

 

Vuosiloma
Lakon alkaminen ei keskeytä työntekijän jo aloittamaa vuosilomaa. Lomapalkka tulee
maksaa lakon aikanakin normaaliin tapaan.
Jos lakko alkaa ennen lomaa, niin työntekijä ei jää työnantajan ilmoittamalle
vuosilomalle lakon aikana. Tämä siitä huolimatta, että työnantaja on ilmoittanut
vuosiloman ajankohdasta ennen lakon alkamista. Työnantajan ilmoitus vuosiloman
ajankohdasta on siis tällaisessa tapauksessa vaikutukseton. Työnantajan ennen lakkoa
antama ilmoitus on kuitenkin sitova siltä osin kuin se koskee aikaa lakon
päättymispäivän jälkeen.
Työstä poissaoloa lakon vuoksi ei lueta työssäolon veroiseksi ajaksi laskettaessa
lomanmääräytymisvuodelta kertyvää vuosilomaa.
Lakon alkaminen ei keskeytä työntekijän aloittamaa vuosilomaa. Lomaa ei voida
työneuvoston kannan mukaan määrittää alkavaksi lakon aikana.
- Jos lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, on työntekijä lakossa ja loma siirtyy.
- Jos lakko ja ennalta ilmoitettu loma alkavat samana päivänä, työntekijä on
vuosilomalla, sillä vuosiloma alkaa kello 00.00 ja lakko vasta tämän jälkeen eli
työvuoron alkaessa.
Joustovapaalla olevalle työntekijälle sovelletaan samaa logiikkaa kuin vuosilomalla
olevalle.
Sairausajan palkka
Kun työntekijä on sairastunut ennen lakon alkamista, hänelle on maksettava
sairausajan palkkaa myös lakon ajalta ao. työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijän
on syytä toimittaa työnantajalle välittömästi lääkärintodistukset ja tieto
tervehtymisestään, vaikka liittyisikin lakkoon sairausajan päättyessä.
Jos työntekijä sairastuu ryhdyttyään lakkoon, hänelle ei oikeuskäytännön mukaan
tarvitse maksaa sairausajan palkkaa lakkopäiviltä. Sen sijaan hänellä on oikeus
sairausvakuutuksen päivärahaan, joka hänen on itse haettava KELAsta.
Osa-aikatyöntekijät, osa-aikaeläkeläiset
Lakon piiriin kuuluvilla osa-aikatyöntekijöillä, joille maksetaan normaalisti soviteltua
päivärahaa, ei lakon aikana ole oikeutta päivärahaan. Työntekijä ei voi olla ns.
”osalakossa” eli osan aikaa lakossa ja osan työttömänä.
Osa-aikaeläkeläinen on eläkkeellä silloin kun hänellä ei ole työvuoroa ja
työssä/lakossa työssäoloaikanaan.

 

Lakon tavoitteet

Työehtosopimuskierrokseen liittyvän lakon tavoite on painostaa työnantajapuolta
suostumaan PAUn asettamiin vaatimuksiin. Painostustoimia voidaan toteuttaa ns.
totaalilakolla tai rajatuilla työtaistelutoimilla.

Organisointi

Keskuslakkotoimikunta
Liittohallitus asettaa keskuslakkotoimikunnan. Keskuslakkotoimikunta organisoi
työtaistelua ja toimii alueellisten lakkotoimikuntien tukena.
Keskuslakkotoimikunta päättää täsmennetyistä ohjeista, lakkorajoista sekä vastaa
tiedottamisesta.
Alueelliset lakkotoimikunnat
Osasto, työyhteisö tai alueella vaikuttavat osastot muodostavat lakkotoimikunnan.
Ohjeet lakkotoimikuntien muodostamisesta antaa keskuslakkotoimikunta.
Lakkotoimikunnan tehtäviä ovat mm:
- Johtaa alueen työtaistelutoimia.
- Vastaa järjestyksen säilymisestä kaikissa työtaistelun alaisissa työpaikoissa sekä
lakkotoimikunnan järjestämissä tilaisuuksissa.
- Lakkotoimikunta tekee omaa toiminta-aluettaan koskevat päätökset ja pitää
yhteyttä keskuslakkotoimikuntaan.
- Valitsee lakkovahdit ja antaa niille tarvittavat ohjeet sekä laatii lakkovahtien
aikataulut.
- Vastaa tiedottamisesta omalla alueellaan jäsenistölle ja mediaan.
- Pitää lakkopäiväkirjaa, johon se kirjaa työtaistelua koskevat tapahtumat.
- Varaa lakkotoimikunnalle työtilat. Näistä kustannuksista vastaavat ko. osastot.
- Ilmoittaa keskuslakkotoimikunnalle lakkotoimikunnan yhteystiedot.

Kokoontumiset

Lakkotoimikuntien tulee järjestää alueellaan jäsentilaisuuksia tiedon välittämiseksi ja
yhteishengen nostattamiseksi. Näistä kustannuksista vastaavat osastot.

Lakkovahdin tehtävät

- Lakkovahdeilla tulee olla lakkotoimikunnan antama lakkovahdin tunnus
(huomioliivi, lakkovahtikortti tms.), jonka saa liiton toimistosta.
- Lakkovahtien on aina hyvä toimia pareittain.
- Lakkovahdin päätehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä
poistumaan työpaikalta sekä selvittää lakon tavoitteet.

 

- Mikäli työpaikalle pyrkii vuokratyöntekijöitä, tulee heihin suhtautua
asiallisesti ja kehottaa heitä poistumaan työpaikalta sekä selvittää lakon
tavoitteet. Missään tapauksessa heihin ei saa kohdistaa mitään fyysisiä
toimenpiteitä.
- Lakkovahdin tehtävä on jakaa tiedotusmateriaalia jäsenistölle ja lakon syytä
tiedusteleville.
- Lakkovahdin tehtävä on merkitä muistiin rikkureiden nimet ja heidän suorittamat
työtehtävät ja työssäoloaika sekä toimittaa näistä tiedot lakkotoimikunnalle.
- Ellei työnantajan kanssa erikseen sovita, ei lakkovahdilla ole oikeutta oleskella
työpaikan sisäpuolella.
- Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä työpaikalla myös lakon aikana.
- Lakkovahti seuraa työnantajan toimenpiteitä. Jos työnantaja ryhtyy painostamaan
työntekijöitä, tulee lakkovahdin viipymättä ilmoittaa tapauksista
lakkotoimikunnalle.

Lakkorajat

Liittohallitus määrittelee lakkorajat, joita keskuslakkotoimikunta tarkentaa
yksittäistapausten osalta.
Työtaistelun ulkopuolelle rajattu

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat, labrat, ateriakuljetukset, päiväkoti- ja
kouluruoat, yms
Varastopalvelut.

Suhtautuminen työnantajan vastatoimiin

Työsulku on työnantajan työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että
työnantaja kieltää työn tekemisen ilmoitusajan jälkeen. Työnantajan toimeenpanema
työsulku rinnastetaan työntekijän lakkoon ja se on näin lakkopäivärahaan oikeuttava.

Työttömyysturva

Kun työttömyys on alkanut ennen lakkoa, ei lakko vaikuta työttömyyspäivärahan
maksamiseen.
Ennen lakon alkamista soviteltua työttömyyspäivärahaa saaville, jotka kuuluvat lakon
piiriin, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaan heille maksetaan lakkoavustusta.
Jos määräaikainen työsuhde päättyy lakon aikana, työttömyyspäivärahaa maksetaan
työsuhteen päättymisen jälkeen omavastuuaika huomioiden.
Työntekijä ei ole velvollinen ottamaan vastaan lakon, työsulun tai saarron piiriin
kuuluvaa työtä. Mikäli työvoimatoimisto tarjoaisi tällaista työtä, työntekijä voi
päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä tarjotusta työstä.


Vuokratyöntekijät, määräaikaiset työntekijät

Vuokratyöntekijä on oikeutettu lakkoavustukseen, kun hänen ns. pohjasopimus on
voimassa, eikä hän ole ottanut työhön kutsussa tarjottua työtä vastaan lakon aikana.
Lakkoavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on aiempia työhön
kutsuja postityöhön, välittömästi ennen lakon alkua.
Määräaikainen työntekijä saa myös lakkoavustuksen, mikäli hän on ollut työsuhteessa
Postiin välittömästi ennen lakon alkua ja osoittaa että katkon syy on työtaistelu.
Osastojen tulee varmistaa jäsenyys, sekä jäsen poissaolo lakonalaisesta työstä.

Lakkoavustukset

Työtaisteluun osallistuneille jäsenille maksetaan lakkoavustusta 67€ päivä:
Lakkoavustus on veronalaista tuloa 16 euroa ylittävältä osalta.

Laskelma 67 euron lakkoavustuksesta:
Avustus on verotonta 16 euroon asti. Yli 16 euron avustuksesta peritään tuloverolain
88 §:n ja verohallinnon päätöksen mukainen 30 prosentin ennakonpidätys. Ylimenevä
osa on siis 51 euroa tässä tapauksessa. Nettona lakkoavustuksesta jää käteen 51,70
euroa päivältä.
67 € - 16€ = 51 euroa, josta peritään ennakonpidätystä 30 %. Vero on 15,30 euroa.
Käteen jää (51 €–15,30 €) 35,70 € + 16 € (veroton osuus) = Yhteensä 51,70 €
päivässä.
Liittohallitus voi päättää myös toisenlaisesta lakkoavustuksesta. Myös osastot voivat
myöntää jäsenilleen ylimääräistä lakkoavustusta.
Osaston toimikunnan tehtävänä on hoitaa lakkolaisten nimiluetteloiden ja
maksulistojen laatiminen liiton toimiston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti.
Avustusta maksettaessa lakkopäiväraha-hakemukseen kirjataan jäsenen nimi,
henkilötunnus, tilinumero, osoite, puhelinnumero, työpaikka, ammattiosasto/
ammattiliitto jos ei PAU, lakkopäivä(t), hakijan allekirjoitus ja osaston varmennus.