Ohje vuosiloman irtopäivistä

Vuosiloman ns irtopäivät aiheuttavat usein epäselvyyttä. Milloin mukaan lasketaan lauantai milloin taas ei. Miten loman sisään osuvat pyhäpäivät vaikuttavat lomapäiviin? Alla on esimerkkien avulla valaistu asiaa.

Huom! Epäsäännöllistä viikkoa tekeville ei vuosilomaa saa merkitä alkavaksi vapaapäivänä.

Vuosilomaa kuluttavia päiviä ovat arkipäivät (ma – la). Arkipäiväksi ei lueta

o pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, toista pääsiäispäivää

o vapunpäivää

o helatorstaita

o juhannusaattoa, juhannuspäivää

o pyhäinpäivää

o itsenäisyyspäivää

o jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää

o uudenvuodenpäivää

o loppiaista.

Henkilöltä, joka pitää lomaa tavallisen kalenteriviikon maanantaista sunnuntaihin (jossa on kuusi arkipäivää), kuluu lomaa kyseisen viikon arkipäivien lukumäärä eli kuusi päivää.

Jos kyseessä on viikko, johon sisältyy jokin yllä mainittu päivä, kuluu lomaa vain viikkoon sisältyviä arkipäiviä vastaava määrä.

Esimerkki 1: Henkilö pitää lomaa koko pääsiäisviikon, maanantaista sunnuntaihin. Esimies tallentaa vuosiloman 10.4. – 16.4.2006 Sappo HR:ään/Rehaan. Vuosilomaa kuluu neljä päivää (maanantai - torstai).

Esimerkki 2: Henkilö on sopinut pitävänsä lomaa täyden kalenteriviikon maanantaista sunnuntaihin viikolla 4.12. – 10.12.2006, jona itsenäisyyspäivä sijoittuu keskiviikoksi. Tällöin häneltä kuluu lomaa kaikki kyseisen viikon arkipäivät eli viisi lomapäivää (maanantai, tiistai, torstai, perjantai ja lauantai).

Irtopäiväsääntö (HUOM! Ei sovelleta epäsäännöllistä viikkoa tekevillä työntekijöillä!)

Täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä määräytyy siis kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Jos henkilölle myönnetään lomaa vajaita kalenteriviikkoja ja yksittäisiä lomapäiviä, käytetään ns. irtopäivien laskentasääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden määräytyy lisäksi yksi laskennallinen lauantai lomapäiväksi. Tätä irtopäiväsääntöä tarkastellaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti.

Esimerkki 3: Mikäli henkilöllä on vanhaa lomaa jäljellä viisi päivää (eikä henkilöllä ole aiemmin kertynyt irtopäiviä) ja henkilö pitää ne seuraavan kalenterivuoden puolella maanantaista perjantaihin, kyseisen viikon arkilauantaita ei merkitä lomapäiväksi. Vanhasta lomasta merkitään siis 5 päivää ja uudesta lomasta ei merkitä pidettäväksi yhtään päivää.

Jos henkilölle on myönnetty vuosilomaa esimerkiksi siten, että jollakin viikolla lomapäiviä ovat maanantai ja tiistai ja jollakin muulla viikolla maanantai, tiistai ja keskiviikko, on näillä viikoilla myönnettyjä viittä lomapäivää kohden luettava saman lomanmääräytymisvuoden lomissa lisäksi yksi päivä (= laskennallinen lauantai) lomapäiväksi.

Esimerkki 4: Henkilö haluaa pitää vuosilomaa v. 2006, viikon 13, jona hänen 50 v. syntymäpäivänsä osuu keskiviikolle. Syntymäpäivää varten esimies myöntää hänelle vapaapäivän (humaaninen vapaa). Esimies tallentaa poissaolon Sappo HR:ään/Rehaan:

27.3. – 28.3.06 (ma – ti) vuosiloma

29.3.2006 (ke) humaaninen vapaa

30.3. – 31.3. (to – pe) vuosiloma

Koska vuosilomaa ei ole myönnetty täydeksi kalenteriviikoksi (väliin tulee humaaninen vapaa), lomapäiviä kuluu neljä ja ne luetaan irtopäiviksi.

Mikäli vuosiloma on kuitenkin myönnetty täytenä kalenteriviikkona maanantaista sunnuntaihin ja viikkoon sisältyy jokin aiemmin mainituista pyhäpäivistä, ei lomaa katsota myönnetyksi vajaana kalenteriviikkona, vaan täytenä kalenteriviikkona. Tällaisia päiviä ei pidetä irtopäivinä eikä niiden lisäksi enää määrätä yhtä päivää lomapäiväksi.

Esimerkki 5: Henkilö on lomalla koko juhannusviikon 19.6. – 25.6.2006, maanantaista sunnuntaihin. Juhannusviikolta lomaa kuluu 4 päivää. Nämä lomapäivät (4) eivät ole irtopäiviä, koska tällöin on pidetty lomaa kaikki kyseisen viikon arkipäivät (= täysi kalenteriviikko).

Esimerkeissä 1 ja 2 ei myöskään ole kysymys irtopäivistä, koska loma on myönnetty täytenä kalenteriviikkona maanantaista sunnuntaihin.

Mikäli lomaa annetaan vuodenvaihteen jälkeen siten, että saman kalenteriviikon aikana pidetään sekä vanhaa että uutta lomaa, noudatetaan tällöinkin edellä selostettuja laskentasääntöjä.

Esimerkki 6: Henkilöllä on vanhaa v. 2005 lomaa jäljellä 3 päivää. Hän pitää lomaa täyden kalenteriviikon 8.5. – 14.5.2006. Maanantai – keskiviikko (3 arkipv) käytetään vanhasta vuosilomasta ja torstai – lauantai (3 arkipv) käytetään uudesta lomasta. Uudesta lomasta pidetyt päivät eivät tällöin ole irtopäiviä.

Esimerkki 7: Henkilöllä on vanhaa v. 2005 lomaa jäljellä 3 päivää. Hän on aiemmin pitänyt lomaa niin, että hänelle on merkitty 3 irtopäivää. Henkilö ilmoittaa esimiehelleen, että haluaisi pitää jäljellä olevan lomansa ma – ke, 10. – 12.4.2006.

Vaikka henkilöllä onkin 3 päivää vanhaa lomaa jäljellä, hän voi pitää siitä käytännössä vain kaksi päivää. Maanantai ja tiistai merkitään tällöin lomapäiviksi ja yksi jäljelle jäävä päivä merkitään laskennalliseksi lauantaiksi irtopäiväsäännön mukaisesti. Suunniteltu loma lyhenee tällöin yhdellä päivällä.

Jos henkilö kuitenkin haluaa tästä huolimatta pitää lomaa maanantaista keskiviikkoon, ma – ti + laskennallinen lauantai merkitään vanhasta lomasta ja uudesta lomasta otetaan yksi päivä. Tämä päivä lasketaan uuden loman ensimmäiseksi irtopäiväksi.

Jos lomaa on siirretty annettavaksi seuraavan kalenterivuoden puolella, ja loma on pidetty hajapäivinä siten jaksotettuna, että vanhan loman viimeinen lomapäivä on viides irtopäivä, ei uudesta lomasta merkitä yhtä laskennallista lauantaita lomapäiväksi.

Esimerkki 8: Henkilöllä on vanhaa v. 2005 lomaa pitämättä 2 päivää. Hän pitää ne 20. – 21.2.2006, maanantaina ja tiistaina. Tiistain lomapäivä on viides irtopäivä. Uudesta lomasta ei merkitä yhtä päivää lomapäiväksi.

Jos loma sovitaan alkavaksi esimerkiksi perjantaina ja se kestää lisäksi seuraavan viikon kokonaan, ei ensimmäistä lauantaita lasketa lomapäiväksi, vaan kyseisestä jaksosta kuluu lomaa 1 + 6 päivää (vaikkakin henkilö on lomalla myös loman ensimmäisen lauantaipäivän, eikä häntä voida kutsua töihin kyseiseksi päiväksi). Loma viedään tällöin Sappo HR:ään/Rehaan kahdessa osassa, perjantai omana ja maanantai-sunnuntai omana jaksonaan.